Persiagielas
Persiagielas
Sáni Hearrá, Fámolačča Nammii.
1 O DII OLBMOT GEAIN LEA JIERBMI DIEHTIT JA BEALJIT GULLAT!
Eahcálačča vuosttas mearrádus lea dát O ovddola čuohtegiela! Ale ása eará sajis go vuoiŋŋa ruvsogárddis. O Salomona ráhkisvuođa áirras! Ale oza suoji earás go ráhkkáseamos Sabas. O jápmemeahttun feniksloddi! Ale váldde ássansadjin eará go oskkáldasvuođa vári. Doppe lea du ruoktu, jos don loktanat ieat sielu soajaiguin alde geaihisvuođa váldegoddái ja geahččalat gávdnat dan maid ozat.
2 O VUOIŊŊA BÁRDNI!
Loddi ohcá beasis; čuohtegiela ruvssu čábbodaga; go fas dat olmmováimmuid lottit, mat duhtet duálavuhtii ja leat láhppon guhkás agála beasisteaset, ja ávvirmeahttunvuođa jeakki guvlui jorggihan čalmmiiguin leat báhcán váili ipmilla luhtte orruma hearvásvuođas. Vuoi man ártet ja álloahtti; due cearkebihtá dihtii sii leat jorggihan Buot Alimusa bárusteaddji mearain ja bisohallet guhkkin buot earradeamos almmiravddas.
3 O USTIT!
Du váimmu gilvvagárddis addat due ráhkisvuođa ruvssu; ale luoitte ráhkisvuođa ja áibbaeami čuohtegielaa gieđainat eret. Ane alla árvvus vuoiggalaččaid searvevuođa ja garvve ipmilmeahttumiid searvvi.
4 O VUOIGGALAVUOĐA BÁRDNI!
Gosa eará sadjái go ieas ráhkkása eatnamii sáhttá mannat dat guhte ráhkista? Ja mii ohcciid gávdná vuoiŋŋastansaji ieas váimmu áibbaeami olggobealde? Dasa guhte duođaid ráhkista, ovttastuvvan lea eallin ja earráneapmi jápmin. Su raddi lea gierdameahttun ja su váibmu ii dovdda ráfi. Lohkameahttun gerddiid son luobaii heakkas vai beasaii ieas ráhkkása ássansadjái.
5 O MUOLDDA BÁRDNI!
Duođaid mun cealkkán dutnje Buot olbmuin adnojuvvo buot unnimusat ávviris dat guhte ohcá duála riiddu ja geahččala beassat vieljas ovddabeallái. O vieljat! Lehkoset dagut eaige sánit din čikŋan.
6 O EATNAMA BÁRDNI!
Dieđe duođaid ahte váibmu, gos ásset gáđavuođa bázahusat, ii sáhte goassige ollet mu agála hearrávuhtii iige dovdat bassivuođa njálgga hájaid, mat bohtet mu bassi váldegottis.
7 O RÁHKISVUOĐA BÁRDNI!
Don leat due ovtta lávkki duohken allaárvosa allodagain ja almmála ráhkisvuođa muoras. Váldde dán lávkki ja čuovvovaččain don beasat jápmemeahttun váldegoddái ja lávket agálavuođa gomuvuođa vuollái. Guldal dasto mii lea almmustahttojuvvon gutni peannain.
8 O HEARVÁSVUOĐA BÁRDNI!
Leage johtil bassivuođa bálgá alde ja lávke almmála searvevuhtii muinna. Buhtis váimmut vuoiŋŋa geallasiin ja doama dan Alimusa ovdailljui.
9 O JÁVKAVÁ SUOIVVA!
Guođe eahpádusaid legiid duohkásat ja badján vissisvuođa allodagaide. Raba duohtavuođa čalmmi vai áhtát oaidnit beaittahis Čábbodaga ja áhtát čurvet Basuhuvvon lehkos Hearrá, buot sivdnideaddjiin dat alimus!
10 O HÁLO BÁRDNI!
Guldal dán: Ii goassige boađe jámolačča čalbmi áicat agálaččat bisti čábbodaga iige jápma váibmu illudit eará go goldnan rásis. Dasgo seammalágan vuoiŋŋat dovddadit ja ohcet miellabuori guđet guoimmiset searvvis.
11 O MUOLDDA BÁRDNI!
Govčča čalmmiidat vai sáhtát oaidnit mu čábbodaga; dahpa beljiidat vai sáhtát guldalit mu jiena njálgga uoŋa; gurre ieat buot oahpas vai sáhtát dovdagoahtit mu dieđu; ja luvve ieat eatnanla riggodagain vai sáhtát oaut bissova oasi mu agála riggodaga ábis. Govčča čalmmiidat buot earái, earet mu čáppisvuhtii; dahpa beljiidat buot earái, earet mu sátnái; gurre ieat buot oahpas, earet mu dieđus, vai čielga geahčastagain, buhtes váimmuin ja áicilis beljiiguin sáhtát lávket mu bassivuođa ovdailljui.
12 O GUOVTTELÁGAN OAINNU OLMMO!
Bija čalmmi gitta ja geahča nuppiin čalmmiin. Govčča nuppi čalmmi máilbmái ja buot dasa mii das lea geahča nuppiin čalmmiin Eahcálačča bassi čábbodaga.
13 O MU MÁNÁT!
Mun balan ahte dii, go ehpet at beasa gullat almmála duvvá lávluma uoŋa, vuodjubehtet ruovttoluotta dievasla gáđohusa suoivanii ja dii jorrabehtet ruovttoluotta čáhcin ja láirán almmá vásitkeahttá ruvssu čábbodaga.
14 O USTIBAT!
Allet lonut bisteva čábbodaga jámola čáppisvuhttii alletge gidde váimmuideattet dán nohkava máilmmi duálavuhtii.
15 O VUOIŊŊA BÁRDNI!
Dat beaivi boahtá goas bassivuođa čuohtegiela ii at almmut čiegus áiid ja goas dis buohkain rivvejuvvo almmála lávlaga uokŋa ja allagasa jietna.
16 O ÁVVIRMEAHTTUNVUOĐA SISKKIMU SIVDNÁDUS!
Lohkameahttun ovddola njuokčamat gullojit seamma dajahusas, ja lohkameahttun čiegusvuođat almmustuvvet ovtta áidna melodiijjas. Muhto vuoi go ii leat oktage beallji mii gullá, iige oktage váibmu mii ádde.
17 O SKIHPÁRAT!
Báikkihis riikka boarttat leat rahpasat ja ráhkistuvvomiid ássansadji lea čiŋahuvvon ráhkisteaddjiid varain. Muhto buohkat, earet muhtimiid, báhcet dán almmála gávpoga olggobeallái ja vel dainge due hárvásis lea buhtes váibmu ja basuhuvvon vuoigŋa.
18 O DII GUĐET ÁSSABEHTET ALIMUS PARADIISSAS!
Cealkke vissisvuođa mánáide ahte bassivuođa váldegoddái, almmála paradiissa lahka, lea ihtán ođđa gilvvagárdi man birra vázzet almmála váldegotti ja aliduvvon paradiissa jápmemeahttun ássit. Dahkket danin buot vai beassabehtet dohko ja sáhttibehtet gávdnat ráhkisvuođa čiegus áiid dan vilgesvuohkuiguin ja oahppat ipmilla suollemasvuođa ja dievasla viissisvuođa čiegus áiid dan agála attuin. Ilolaččat leat daid čalmmit guđet lávkejit dohko ja ásset doppe!
19 O MU USTIBAT!
Lehpetgo dii vajálduhttán duon duođala ja čuvges iđida, go dii buohkat leiddet čoahkkanan duoidda basuhuvvon ja buressivdniduvvon guovlluide mu searvái hearváseamos paradiisii eallima muora suoivanii? Stuorra baluin dii guldaleiddet, go mun celken dán golbma buot basimus ái O ustibat! Allet bija ieadet dáhtu mu dáhtu ovddabeallái, allet goassige hipmo dan maid mun in leat oaivvildan didjiide alletge lahkon mu jápma váimmuin, man leat duolvvidan máilmmála hálot ja himut. Jos dii beare háliidivččiidet buhtistit sieluideattet, de dii muitáeiddet dán bottus duon báikki ja daid birrasiid, ja mu almmuhusa duohtavuohta čielggaii buohkaide didjiide.
Buot basimus gurgadasaid gávccát gurgadasas, Paradiissa viđát Dávvalis, son cealká:
20 O DII GUĐET VEALLÁBEHTET DEGO JÁBMIT ÁVVIRMEAHTTUNVUOĐA SEAŊGGAS!
Áiggit leat vássán ja din divrras eallimat leat fargga nohkan, ja goittotge ii áidnage buhtisvuođa vuoiŋŋanas dis leat ollen min bassivuođa ovdailljui. Vaikko dii lehpet vuojuhuvvon vearreoskku merrii, de baksamiiddadetguin dii dovddastehpet ovtta duođala oskku Ipmilii. Dan guhte mu mielas lea issoras, dii lehpet ráhkistan, ja mu vaálaččas dii lehpet gávdnan ustiba. Goittotge dii vázzibehtet mu eatnama alde ieduhtavaan ja alcceseattet liikojeaddjin, jurddakeahttá ahte mu eana lea dolkan dis ja juohke ái das báhtara dis. Jos dii beare rabaeiddet čalmmiideattet, de duođaid dii anáeiddet lohkameahttun morraiid buorebun go dán ilu ja ie jápmima buorebun go dán eallima.
21 O MUOLDDA VÁDJOLEADDJI HÁPMI!
Mun háliidan searvevuođa duinna, muhto don it háliidivčče addit makkárge luohttámua munnje. Du ceaggás miela miehkki lea njeaidán du oskku muora. Mun lean álelassii du lahka, muhto don leat álo guhkkin mus. Jávkameahttun gutni lean mun válljen dutnje, liikkáge don leat válljen alccesat rájihis heahpada. Jorgal áiggi bále, alege manat ieat vejolavuođa.
22 O HÁLO BÁRDNI!
Oahppan ja viissis olbmot leat jagiid guhkkodahkii duás viggan juksat Buothearvásepmosa luhtte orruma; sii leat golahan eallimiiddiset su ohcamii ja liikkáge sii eai leat oaidnán su muođuid čábbodaga. Dan sadjái don besset almmá makkárge váttisvuođaid dohko gosa háliidit ja ozakeahttá leat don gávdnan dan maid ohcet. Muhto goittotge ain ledjet don gokčojuvvon ieat sisa, nu ahte du čalmmit eai oaidnán Eahcálačča čábbodaga eaige du gieđat guoskan su biktasa sávdnjái. Dii geas leat čalmmit, geahččet ja imatallet.
23 O RÁHKISVUOĐA GÁVPOGA ÁSSIT!
Máilmmála riđđos biekkat leat fallehan agála čuovgga ala ja almmála Bártni čábbodat lea jávkan duolvva seavdnjatvuhtii. Miellaválddi olbmot givssidit ráhkisvuođa gonagasaid oaivámučča ja bassivuođa duvvá lea báhcán idjalotti gaccaid gaskii. Almmála almmijoavkut ja dat guđet ásset gutni ássansajis, bihkot ja fuikot dan botta go dii veallábehtet ávvirmeahttunvuođa váldegottis ja lohkabehtet ieadet duođala ustibin. Man duálaččat leat din jurdagat!
24 O DAT GUĐET LEAT DOAVKKIT VAIKKO ADNOJUVVOJIT VIISSISIN!
Manin dii guoddibehtet báimmaniid biktasiid, vaikko siskkimuččas dii lehpet nealge gumppet, mat vigget fallehit mu čorraga? Dii lehpet dego násti mii badjána ovdal iđitgukso ja vaikko orru čuovgat ja earrat, oahpista Mu gávpogii mátkkoteaddjiid gáđohusa bálgáid ala.
25 O DII GUĐET ORRUBEHTET ČÁBBÁT MUHTO LEHPET LIIKKÁ SISKKIMUČČAS BILLAUVVAN!
Dii lehpet dego čielga muhto bahča čáhci; čalbmái orru dat buhtis dego kristálla, muhto almmála Smáhkejeaddji ii dohkket das goaikkanasage. Duođaid beaivvi suonjar gávdná seamma bures muoldda go speadjalage, muhto daid speadjalastin lea eáralágan dego leaba earáláganat násti ja eana Duođaid, issoras stuoris lea daid erohus!
26 O MU USTIT SÁNIS!
Jurdil oanehis botta. Leatgo goassige gullan ahte ustit ja vaála sáhttiba ássat seamma váimmus? Vuojet danin eret vierrása vai Ustit sáhttá máhccat ruktosis.
27 O MUOLDDA BÁRDNI!
Buot mii lea almmis ja eatnama alde, lean mun mearridan dutnje, earet olbmo váimmu, mas mun lean dahkan iean čábbodaga ja hearvásvuođa ássansaji; goittotge don addet mu ruovttu ja ássansaji geasa nu earái go munnje; ja go mu bassivuođa almmustuvvan ozai ieas ássansaji, de doppe gávnnai son vierrása, ja ruovttuheapmin doamai son Eahcálačča tempelii. Goittotge mun lean várjalan du suollemasvuođa inge leat háliidan du heahpada.
28 O HÁLO SISKKIMU!
Máŋgga iđitgukso áiggi lean mun jorgalan Báikkihis váldegottis du ássansadjái ja gávdnan du ieat vuogas seaŋggas, mielas eará áit go mun. Dalle dego vuoiŋŋa leađggiheapmi máhccen mun almmála hearvásvuođa váldegoddái inge hállan das allagasas, iean ássansajiin, bassivuođa almmijoavkuide.
29 O VÁLLJUGASVUOĐA BÁRDNI!
Geaihis duálavuođas iean dáhtu láirrás ráhkadin mun du, ja mun lean mearridan du bajásgeassima várás juohke atoma mii gávdno, ja buot sivdniduvvon áiid siskkimučča. Ovdalgo don bohtet eatnát goaŧus, mun mearridin dutnje guokte gáldu čuovgi milkkiin, čalmmiid mat gehččet du ja váimmuid mat ráhkistit du. Iean árbmugasvuođas bajásgessen mun du iean váibmoláđisvuođa suojis ja suodjalin du árpmuinan ja oidduinan. Ja mu ulbmil buot dás lei ahte don olleit mu agála váldegoddái ja boađáit árvvolaan váldit vuostá mu oaidnemeahttun attáldagaid. Ja goittotge bođii dus ávvirmeahttun; ollesolmmoin don hilgot buot mu attáldagaid ja dorvvastit ieat duála jurdagiidda, nu ahte don vajálduhttet buot ja jorggihit Ustiba uvssa duohken ja váldet ássansadjin mu vaálačča ovdailjuid.
30 O DÁN MÁILMMI LÁVA!
Máŋgga iđitgukso áiggi lea mu árbmugasvuođa liehmus biegga jieladan du badjel ja gávdnan du ávvirmeahttunvuođa seaŋggas lossa nahkáris. Morrais dasto du dili geail dat jorggihii dohko gos lei boahtán.
31 O EATNAMA BÁRDNI!
Jos don háliidat mu, de ale oza eará go mu; ja jos don geahčat mu čáppisvuhtii, de govčča čalmmiidat máilbmái ja buot dasa mii das lea, dasgo mu dáhttu ja eara go mu dáhttu sáhttiba seamma vehá go dolla ja čáhci ássat seamma váimmus.
32 O USTIBIN ADNON VIERIS!
Fápmun gieđain lean cahkkehan du váimmut gintala, ale jáddat dan ievuođa ja himu biekkaiguin. Buot du gillámuaidat buorideaddji lea mu muitin, ale vajálduhte dan. Daga mu ráhkisvuođas alccesat ártna ja divo dan seamma stuorra fuolain go divut čalmmiidat oainnu ja ieat eallima.
33 O MU VIELLJA!
Guldal mu hearvás sániid mu honnegiin njuoskaduvvon njuokčamis ja juga ovddola bassivuođa golgi čázi mu sohkkariin láktaduvvon baksamiin. Gilvve mu ipmilla viissisvuođa siepmaniid ieat váimmu buhtes muldii ja njuoskat daid vissisvuođa čáziin vai mu dieđu ja viissisvuođa hyasinttat iđáedje dearvvasin ja ruonán du váimmu basuhuvvon gávpogis.
34 O MU PARADIISSA ÁSSIT!
Iean árbmugasvuođa gieđaiguin lean mun gilván paradiissa bassi gilvvagárdái din ráhkisvuođa ja ustitvuođa nuorra muora ja njuoskadan dan liekkus árpmu valljugas arvviin; dál go lea boahtán áigi goas dat galggaii addit attu, geahččal várjalit dan juohkeláhkai amas hálo ja himu dolla bilidit dan.
35 O MU USTIBAT!
Jáddadehket čádjádusa lámppá ja cahkkehehket váimmuineattet ipmilla jođiheami agálaččat buolli spáidara. Dasgo fargga olmmogotti guorahallit, Rohkadallojuvvoma bassi searvvis, dohkkehit due buhttáseamos buorrevuođa ja vigiheamos bassivuođa daguid.
36 O MUOLDDA BÁRDNI!
Viisásat leat dat guđet eai hála ovdalgo sis lea guldaleaddji; ii juhkamuaddige geige cearkki ovdalgo son oaidná gean nu geas lea goiku, ja dat guhte ráhkista, ii čuorvvo váimmu čieŋalvuođas ovdalgo son lea oaidnán moarsis čábbodaga. Gilvve danin viissisvuođa ja dieđu siepmaniid váimmu buhtes muldii ja govčča daid dassái go ipmilla viissisvuođa hyasinttat ihtet váimmus, eaige mođis ja láirrás.
Dávvala vuosttas gurgadasas lea merkejuvvon muitui ja čállojuvvon, ja Ipmila tabernáhkkela tempelii lea čihkkojuvvon:
37 O MU BÁLVALEADDJI!
Ale lonut agála váldegotti dasa mii jávká, alege bálkes almmála hearrávuođa máilmmála hálo dihtii. Dát lea agálaččat bisti eallima eatnu mii lea golgan váibmoláđđása peanna gáldus; duođaid bures lea dain guđet juhket das!
38 O VUOIŊŊA BÁRDNI!
Dearpal cuovkkas ieat hehke ja loktan ráhkisvuođa fenikslotti láhkai bassivuođa albmeassái. Biehttal ieat, ja go leat devdojuvvon váibmoláđisvuođa vuoiŋŋain, de váldde ássansadjinat almmála bassivuođa váldegotti.
39 O MUOLDDA MAŊISBOAHTTI!
Ale duđa vássi beaivvi álkivuhtii, alege hilggo agálaččat bisti vuoiŋŋastanbottu. Ale lonut agála hávskivuođa gilvvagárddi nohkava máilmmi duálavuhtii. Lávke giddagasastat allagasa hearvás eatnamiidda ja girdde jámola hehkestat Báikkihis paradiisii.
40 O MU BÁLVALEADDJI!
Luvve ieat dán máilmmi čatnosiin ja luoitte sielu luovus dan giddagasas, mii lea dus. Ane ávkki dilálavuođas, dasgo dat ii boađe at goassige du ovdii.
41 O MU BIIGGÁ BÁRDNI!
Jos don oainnáit jápmemeahttun hearrávuođa, de don geahččalivččet buot vugiiguin beassat eret dán nohkava máilmmis. Muhto jos mun čiegan juoidá dus ja almmustahtán juoga nuppi, de dat lea čiegus ái man ii sáhte áddet eará go dat gean váibmu lea buhtis.
42 O MU BÁLVALEADDJI!
Buhtis ieat váimmu bahávuođas, ja gáđavuođas luovusin lávke bassivuođa ipmilla ovdailljui.
43 MU USTIBAT!
Vázzet Ustiba miellabuori bálgáid alde ja diehttet ahte su miellabuorri lea daid miellabuoris, geaid son lea sivdnidan. Dát máksá ii giige galgga lávket ustibis vissui almmá ahte dat lea ustiba miela mielde, iige galgga luoitit gieđaidis su ártnaid ala iige bidjat ieas dáhtu ustibis dáhtu ovddabeallái, iige mange láhkai ohcat ávkki sus. Guorahallet dán, dii geain lea diehtu.
44 O VÁLDESTUOLU SEARVVÁLA!
Ale gula bahá alege oainne bahá, ale vuolit ieat alege uohke ja čiero. Ale hála bahá amat gullat go dat hállojuvvo dus, alege stuorástala earáid vigiid amaset ieat vigit boahtit oidnosii stuorisin; ale doaivvo geange vuolideami amas ieat vuolideapmi boahtit oidnosii. Eale dasto eallimat beivviid, mat leat oaneheappot go čalbmeravkalanbodda, miella duolvvaidhaga, váibmu duolvvaheapmin, jurdagat buhtisin ja siskkimu basuhuvvon, vai don luomusin ja duhtavaan sáhtát guođđit duála rupmaa ja vuolgit ovddola paradiisii ja eallit nohkameahttun váldegottis agálaččat.
45 VUOI, VUOI, DAID GUĐET RÁHKISTIT MÁILMMÁLA HÁLUID!
Čuovgga fárttain lehpet dii doapman Eahcálačča meattá ja gidden váimmuideattet sáhtánla juonaide. Dii gopmirdehpet ieadet duála jurdagiid ovddas ja gohčodehpet dan duohtavuohtan. Dii jorgalehpet čalmmiideattet bastilis seahčagasa guvlui ja gohčodehpet dan lieđđin. Dii ehpet leat vuoigŋan buhtes vuoiŋŋanasa, iige luovvaneami jiella leat bosodan din váimmuid niittuin. Dii lehpet bálkestan biekka fárrui Eahcálačča rávvagiid ja lehpet ollásit sihkkon daid váimmuideattet dávvalis; dego dán eatnama fuođđut dii johtalehpet birrat birra hálo ja himu guohtoneatnamiin.
46 O VIELJAT BÁLGÁ ALDE!
Manin lehpet dii guođđán Eahcálačča namatkeahttá, ja bisohallan guhkkin su bassi searvvis? Čábbodaga siskkimu lea vearditmeahttun ássansajis hearvásvuođa váldestuolus ja dii coggabehtet ieadet duála riidduide. Bassivuođa njálgga hájat devdet áimmu ja valljáivuođa vuoiŋŋanas leavvá birrasii; goittotge lehpet dii sakka morrais ja lehpet báhcán das váili. Vuoi din badjelii ja vuoi daid badjelii guđet vázzet bálgáideattet alde ja čuvvot din lávkkiid luottaid!
47 O HÁLO MÁNÁT!
Nuola eret duálavuođa biktasa ja allamielalavuođa gávtti.
Basimus gurgadasaid goalmmát gurgadasas, mii lea čállojuvvon ja merkejuvvon Rubiidnarukses Dávvalii oaidnemeahttun peannain, almmustuvvá:
48 O VIELJAT!
Lehket gierdavaččat guhtet guoibmáseattet, alletge giddauva vuollegis áiide. Allet čevllohala gutniineattet, alletge heahpan vuolláneami dili. Mu čábbodaga bokte! Mun lean sivdnidan muolddas buot mii gávdno dán máilmmis, ja muldii mun máhcahan daid fas.
49 O MUOLDDA MÁNÁT!
Muital riggáide mo geafit vuovaidit ihkku amas ávvirmeahttunvuohta doalvut sin gáđohusa bálgá ala ja rivvet sis Riggodaga Muora. Addin ja valljáivuohta gullaba mu dovdomearkkaide; bures lea das guhte čiŋaha ieas mu buriiguin.
50 O HIMU SISKKIMU!
Sihkas mielastat buot himu ja oza duhtavavuođa, dasgo dat guđet hipmoit, leat álelassii báhcán haga, ja duhtavaččat leat álo ráhkistuvvon ja rámiduvvon.
51 O MU BIIGGÁ BÁRDNI!
Ale leat morrais geafivuođas alege dorvvas maiddái riggodahkii, dasgo geafivuođa čuovvu riggodat ja riggodaga geafivuohta. Goittotge dat ahte leat geafi buot áiin, earet Ipmilis, lea imala attáldat; ale uhcá dan árvvu. Dasgo loahpas dat dahká du rikkisin Ipmilis ja ná don boađát dovdat maid mearkkaa «Duohtavuođas dii lehpet geafit», ja bassi sánit «Ipmilii gullá buot» galget dego duođala iđit badjánit earradin ráhkisteaddji váimmu almmiravdii, ja giddauvvat rikkisvuođa váldestullui.
52 O ÁVVIRMEAHTTUNVUOĐA JA HIMU MÁNÁT!
Dii lehpet diktán mu vaálačča lávket mu vissui ja lehpet bálkestan olggos mu ustiba, dasgo dii lehpet rahpan váimmuideattet geasa nu earái go munnje. Guldalehket Ustiba sániid ja jorgalehket su paradiissa guvlui. Máilmmála ustibat ieaset buori ozadettiin orrot ráhkisteamen guhtet guoimmiset, go fas duođala Ustit lea ráhkistan ja ráhkista dás duohkoge din din ieadet dihtii; duođaid son lea čađahan lohkameahttun gillámuaid oahpistettiinis din rivttes bálgá ala. Allet leage oskkáldasmeahttumat dakkár Ustibii, muhto doabmet baicce su lusa. Dakkár lea duohtavuođa sáni ja oskkáldasvuođa sáni beaivvá, mii lea gorgŋon buot namaid Hearrá peanna horisontta bajábeallái. Rahppet beljiideattet vai sáhttibehtet gullat Ipmila sáni, son guhte veahkeha heađis ja birge ie earaidhaga.
53 O DII GUĐET ČEVLLOHALLABEHTET NOHKAVA RIGGODAGAIGUIN!
Diehttet duohtavuođas ahte riggodat lea fámola muvra ohcci ja su hálo gaskkas, ja ráhkisteaddji ja ráhkkásačča gaskkas. Riggát, earet hárvásiid, eai juvssa mange láhkai su searvevuođa eaige sáhte lávket duhtavavuođa ja vuolláneami gávpogii. Bures lea das guhte lea rikkis ja gean riggodagat eai hehtte beassamis agála váldegoddái, ja geas riggodagat eai rivve jávkameahttun hearrávuođa. Buot stuorimus nama bokte! Dakkár riggá čuovga galgá báitit almmi ássiide dego beaivvá, mii luoitá suotnjariiddis máilmmi olbmuid ala.
54 O DII MÁILMMI RIGGÁT!
Gefiid din gaskkas lean mun guođđán din háldui; várjalehket sin alletge jurdda due ieadet buorredili.
55 O HIMU BÁRDNI!
Buhtis ieat riggodaga duolvvas, ja dievasla ráfis lávke geafivuođa váldegoddái vai sáhtát luohpama gáldus juhkat agála eallima viinni.
56 O MU BÁRDNI!
Ipmilmeahttumiid searvi lasiha morraa, go fas servvotallan rivttesmielalaččaiguin buhtista váimmu ruosttas. Divtte dan guhte ohcá oktavuođa Ipmiliin, beassat daid searvái geaid son ráhkista; ja dat guhte háliida gullat Hearrá sániid, divtte su gullat su válljejuvvomiid sániid.
57 O MUOLDDA BÁRDNI!
Morit! Ale vácce ipmilmeahttumiin fárrolaga alege oza su searvvi, dasgo dakkár servvotallan jorgala váimmu čuovgga helveha dollan.
58 O MU BIIGGÁ BÁRDNI!
Háliidatgo don ohcat Bassi Vuoiŋŋa árpmu ja beassat oktavuhtii rivttesmielalaččain dasgo son lea juhkan agála eallima cearkki jápmemeahttun Juhkamuaddi gieđas dego duođala iđit buktá eallima ja čuovgga jábmiid váimmuide.
59 O ÁVVIRMEAHTTUMAT!
Ale jurdda ahte váimmuid suollemasvuođat leat čihkkojuvvon; lehket baicce vissásat ahte dat leat čállojuvvon čielga bustávaiguin ja leat bures oidnosis bassi Searvevuođas.
60 O USTIBAT!
Duođaid mun cealkkán ahte buot maid dii lehpet čiehkan váimmuidasadet, lea midjiide rabas ja čuovgat dego beaivi; muhto dat ahte dat lea čihkkojuvvon, boahtá min árpmus ja oiddus iige ieadet ánssus.
61 O OLBMO MÁNNÁ!
Iean váibmoláđisvuođa botnihis ábis lean mun luoitilan suoldnegoaikkanasa máilmmi álbmogiid ala, muhto lean fuomáan ahte giige ii leat váldán dan vuostá; juohkeha lea hilggodettiin ollisvuođa almmála viinni, duhtan eahpebuhtes viidnebodnosii, ja duhtavaan nohkava juhkanlihttái lea eret bidjan nohkameahttun čábbodaga cearkki. Stukkis lea dat masa son lea duhtava.
62 O MUOLDDA BÁRDNI!
Ale jorgal čalmmiidat eret dan jápmemeahttun Eahcálačča vearditmeahttun viinnis, alege raba daid bahča, nohkava viidnebodnosii. Váldde ipmilla Juhkamuaddi gieđain jápmemeahttun eallima cearkki vai buot viissisvuohta gulaii dutnje ja sáhtáit guldalit ovddola jiena mearrádusa oaidnemeahttun váldegottis. Čuorvot jitnosit, dii, geain leat vuollegis áigumuat! Manin lehpet dii jorggihan eret mu bassi ja jápmemeahttun viinni gulul goiki čázis.
63 O DII MÁILMMI ÁLBMOGAT!
Diehttet duođaid ahte vuordemeahttun lihkuhisvuohta čuovvu din ja duskkála ráŋggátus vuordá din. Allet jurdda ahte dat maid dii lehpet dahkan, lea sihkastuvvon eret mu čalmmiin. Mu čábbodaga bokte! Buot din daguid lea mu peanna merken čielga bustávaiguin krysolihttadávvaliidda.
64 O MÁILMMI SOARDIT!
Geasset eret gieđaideattet soardimis, dasgo mun lean vurdnon ahte mun in atte ándagassii geange vearrivuođa. Dát lea mu lihttu, man mun lean loahpalaččat čuollan bures várjaluvvon dávvalii ja man mun lean gokčan iean hearvásvuođa seaillain.
65 O STUIBMIDEADDJI OLBMOT!
Mu gierdevavuohta lea roahkasmahttán din ja mu guhkesmielalavuohta lea dahkan din ávvirmeahttumin, nu ahte dii lehpet oalgguhan himu máuhis soahteheastta várala bálgáide, mat dolvot gáđohussii. Lehpetgo dii atnán mu ávvirmeahttumin dahje diehtemeahttumin?
66 O DII GUĐET FÁRREBEHTET EATNAMIS!
Allet duolvvit bostalemiin njuokčama, man mun lean oaivvildan iean nama máinnaeami várás. Jos vuoittahallabehtet ieadet oačči dollii, de muitet feaillaideattet, alletge daid feaillaid geaid mun lean sivdnidan, dasgo juohkeha dovdá ieas buorebut go earáid.
67 O MIELLAGOVVÁDUSA MÁNÁT!
Diehttet duođaid ahte dan botta go erres iđitguovssu loktana agála bassivuođa almmiravdda bajábeallái, de ija seavdnjatvuođas dahkkojuvvon sáhtánla suollemasvuođat ja dagut biddjojuvvojit oidnosii ja lebbejuvvojit máilmmi álbmogiid ovdii.
68 O MUOLDDA ADDU!
Manin eai leat dát duolva gieđat guoskkahan vuosttasin ieat biktasa ja manin ozat don oktavuođa muinna ja vikkat beassat mu bassi váldegoddái váimmuin, man hálo ja hipmu leaba duolvvidan? Guhkkin, guhkkin lehpet dii das maid dii áibbaehpet.
69 O ÁTTÁNA MÁNÁT!
Bassi sánit ja buhtes ja buorit dagut badjánit almmála hearvásvuođa allagassii. Vigget juohkeláhkai dasa ahte din dagut sáhttet buhtásmuvvat iebuorrevuođa ja guoktilavuođa duolvvas ja ohccet oiddu hearvásvuođa ovdailjus; dasgo fargga olmmogotti geahččaleaddjit eai dohkket Rohkadallojuvvoma bassi searvvis eará go dievasla buorrevuođa ja vigiheamos buhtisvuođa daguid. Dát lea viissisvuođa ja ipmilla čiegusvuođa beaivvá, mii lea báitán ipmilla dáhtu almmiravdda bajábealde. Buressivdniduvvon leat dat guđet jorggihit dohko.
70 O MÁILMMÁLAVUOĐA BÁRDNI!
Hávski lea eallima váldegoddi, jos don beare beasait dohko; hearvái lea agálavuođa hearrávuohta, jos don goas nu beasat dán nohkava máilmmi nuppi beallái; njálggis lea bassi gievvodilli, jos don jugat ovddola cearkki almmála Bártni gieđas. Jos don beasait dán dillái, de don beasait eret duamis ja jápmimis, duskkis ja suttus.
71 O MU USTIBAT!
Doallet mielasteattet dan lihtu, man dii lehpet dahkan muinna Parana Vári alde, Zamana bassi guovlluin. Mun lean váldán duođateaddjin allagasa almmijoavkkuid ja agálavuođa gávpoga ássiid, ja inge liikkáge dál gávnna ovttage, guhte livččii lean oskkáldas lihttui. Vissásit leaba čeavláivuohta ja stuibmás miella sihkastan lihtu eret váimmuin, nu ahte mearkage ii leat das báhcán oidnosii. Vaikko vel dihten dán, de mun vurden inge čurvon dan máilbmái.
72 O MU BÁLVALEADDJI!
Don leat dego bures buooduvvon miehkki, mii lea čihkkojuvvon ieas skurpmu seavdnjatvuhtii ja man árvvu ii dieđe rávdige, guhte lea dan dearpan. Danin boađe oidnosii ieat skurpmu siste vai du árvu earráii ja almmustuvaii oppa máilbmái.
73 O MU USTIT!
Don leat mu bassivuođa almmi beaivvá, ale divtte máilmmi duolvva sevnnjodahttit ieat earratvuođa. Gaikkit guovdat ávvirmeahttunvuođa beaitaga vai sáhtát balvvaid duohken lávket earradin oidnosii ja čiŋahit buot áiid eallima biktasiin.
74 O DUÁLAVUOĐA MÁNÁT!
Nohkava hearrávuhtii lehpet dii lonuhan mu jávkameahttun váldegotti ja lehpet čiŋadan dán máilmmi máŋggaivnnat biktasiidda ja dahkan dain alcceseattet čevllohallanfáttá. Mu čábbodaga bokte! Mun attan čohkket buohkaid muoldda ovttaivdnása gokčasa vuollái ja sihkastit eret buot daid ollu ivnniid, earet sin guđet válljejit mu iean ivnni ja ná buhtásmuvvet buot ivnniin.
75 O ÁVVIRMEAHTTUNVUOĐA MÁNÁT!
Allet giddauva nohkava hearrávuhtii alletge illut das. Dii lehpet dego áddemeahttun cizá, mii luohttevaččat vizarda oavssi alde dassái go loddebivdi Jápmin njeaidá dan eatnamii; ja civkkas, hápmi ja ivdni leat jávkan, guođekeahttá mearkkage. Danin váldet vára, dii himu lávat!
76 O MU BIIGGÁ BÁRDNI!
Olbmot lea álelassii oahpistuvvon sániiguin, muhto dál sii oahpistuvvojit daguid bokte. Juohkeha galgá čájehit daguid mat leat buhttásat ja basit, dasgo sánit leat buohkaid opmodat go fas dákkár dagut gullet due daidda geaid mii ráhkistat. Geahččalehket danin juohkeláhkai leat ovdamearkan daguideattetguin. Ná mii rávvet din dán bassi ja čuovgi dávvalis.
77 O VUOIGGALAVUOĐA BÁRDNI!
Ihkku jápmemeahttun Sivdnádusa čábbodat manai oaskkáldasvuođa smaragdaruoná aláis Sadratul-Muntahái ja čierui nu bahččagit ahte allagasa almmijoavku ja almmála váldegotti ássit vuovaidedje su morraa dihtii. Danin jerrojuvvui, manin dát vuovaideapmi ja čierrun? Son vástidii Nugo lei mearriduvvon, de vurden mun rabas mielain oskkáldasvuođa vári alde, muhto mun in dovdan oskkáldasvuođa njálgga hája dain guđet ásset eatnama alde. Dasto mu gohččo máhccat ruovttoluotta ja geahča; mun oidnen ahte bassivuođa muhtin duvvát sakka gillájedje eatnanla beatnagiid gaccaid gaskkas. Dasto almmi buhtes Nieida bođii beaittaliinnihaga, earradin ovddola ássansajistis ja jearai sin namaid ja buohkaid, earet ovtta, namma máinnauvvui. Go vuot gohččojuvvui, de daddjojuvvui due nama vuosttas bustávva. Dan maŋŋá almmála lanjaid ássit doapmaledje olggos hearvásvuođa ássansajiineaset. Ja dan seammás go nubbi bustávva máinnauvvui, de bálkestedje sii buohkat ieaset eatnamii. Dalle jietna gullui siskkimu bassi báikkis «Dán rádjái, iige veháge guhkkelabbui.» Duođaid mii leat duođateaddjin das, maid sii leat bargan ja leat dál bargamin.
78 O MU BIIGGÁ BÁRDNI!
Juga ipmilla čiegusvuođa golgi čázi su njuokčamis guhte lea váibmoláđis, ja oainne viissisvuođa beaivváa rabas earratvuođa mii boahtá ipmilla sániid iđitguksos. Gilvve mu ipmilla viissisvuođa siepmaniid váimmu buhtes muldii ja njuoskat daid vissisvuođa čáziin vai dieđu ja viissisvuođa hyasinttat iđáedje dearvvasin ja ruonán váimmu bassi gávpogis.
79 O HÁLO BÁRDNI!
Man guhká háliidat don girddait hálo váldegottiin? Soajáid lean mun skeŋken dutnje vai sáhtát girdit ovddola bassivuođa váldegoddái, itge sáhtánla miellagovvádusa guovlluide. Čohkuma lean maiddái addán dutnje vai sáhtát čohkut mu spirtačáhppes smarvevuovttaid, in danin ahte gaikkodat mu čeabeha varrii.
80 O MU BÁLVALEADDJIT!
Dii lehpet mu gilvvagárddi muorat; dii galgabehtet addit heahkka attuid vai dat livčče ávkin sihke alcceseattet ja earáide. Danin juohkeha galgá váldit oasi bargguide ja doaimmaide, dasgo doppe gávdno rikkisvuođa suollemasvuohta, o dii olbmot guđet áddebehtet! Dasgo bohtosat leat gaskaomiid duohken, ja Ipmila árbmu galgá leat didjiide ollásit doarvái. Muorat mat eai atte attuid, leat leama ja galget álelassii leat dubmejuvvon dollii.
81 O MU BÁLVALEADDJI!
Vuolimusat buot olbmuin leat dat, guđet eai atte attu eatnama alde. Dakkár olbmot lohkkojuvvojit duođaid jábmiid jovkui; jábmit leat juoba buorebut Ipmila čalmmiin go duot duála ja árvvuhis sielut.
82 O MU BÁLVALEADDJI!
Buoremusat buot olbmuin leat dat, guđet dinejit láibbiset bargguineaset ja geavahit áigáiboahtuset ieaset ja lagamuččaideaset buorrin Ipmila, buot máilmmiid Hearrá, ráhkisvuođa várás.
Ovddola ja imala Moarsi, guhte ovdal lei čihkkojuvvon sániid gokčasa duohkái, lea Ipmila árpmus ja Su ipmilla oiddus boahtán oidnosii dego erres čuovga dan Ráhkistuvvon olbmo čábbodagas. Mun lean duođateaddjin, o ustibat, ahte oidu lea ollauvvan, duođateapmi loahpahuvvon, duođatus čielggas ja bures oidnosis. Diktet dál boahtit buohkaid čalmmiid ovdii maid rahčamuat, maid dii bargabehtet luovvaneami bálgá alde, almmustahttet. Ná lea almmála oidu ollásit addojuvvon didjiide ja daidda, guđet leat almmis ja eatnama alde. Buot rámiidus gullá Ipmilii, buot máilmmiid Hearrái.